home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku17.lha / Teksti / Posti.txt < prev    next >
Text File  |  1996-03-01  |  13KB  |  239 lines
  1. 5
  2. 1*
  3.  
  4. {A                                     Posti
  5. {A                                     -----
  6.  
  7. {8MITÄ HYÖTYÄ JÄSENMAKSUSTA?
  8.  
  9. {2Hyvä ja rakas toimitus!
  10.  
  11. Voisitteko   selvittää   meille,   mitä   konkreettista  hyötyä  ja  etua  matti
  12. meikäläiselle  on  siitä,  että  maksamme 100 mk jäsenmaksua. Kertokaa selvästi,
  13. että minäkin ymmärtäisin!
  14.  
  15. Terveisin, Poro Keuruulta
  16.  
  17. {2Toimitus:
  18.  
  19. Maksamalla  jäsenmaksun  tuette  Suomen Amiga-käyttäjät ry:n toimintaa. Yhdistys
  20. järjestää  jäsentensä  aktiivisuudesta  riippuen  kokouksia ja muita tapahtumia,
  21. jotka  vaativat  rahaa.  Ilman  jäsentuloja emme olisi koskaan voineet järjestää
  22. viimevuotisia  kokouksia  niinkin  hyvässä paikassa kuin tiedekeskus Heurekassa.
  23. Valitettavasti  vain  pienellä  osalla  on  ollut mahdollisuus osallistua näihin
  24. tapahtumiin,   mutta   jotta   voisimme   jatkossa  järjestää  jotain  parempaa,
  25. tarvitsemme  tuloja ja aktiivisia jäseniä järjestelemään tempauksia. Yhdistys on
  26. olemassa  jäseniään  varten,  rahat  eivät  mene kenellekään yksityishenkilölle,
  27. joten  yhdistyksen etu on jäsenten etu. Aiemmista kokouksista löydät yhteenvedot
  28. Sakuista #12 ja #15.
  29.  
  30. Jäsenmaksu  vuodelle  1996  on  vain  60  markkaa, mutta siihen ei sisälly Sakun
  31. postitus.  Broadline  Oy,  puh.  (90)  874  7900,  on luvannut hyvittää tämän 60
  32. markkaa  mistä  tahansa vähintään 500 markan ostoksesta. Etu on kertaluontoinen.
  33. Jos   siis   olet   aikeissa  ostaa  jonkin  Amiga-tuotteen  Broadlinelta,  niin
  34. jäsenmaksusi hyvitetään sinulle hinnassa. Tämä on konkreettinen etu.
  35.  
  36. Jäsenenä  voit  myös tilata Sakun kotiisi maksamalla toiset 60 markkaa (yhteensä
  37. 120  mk).  Saat Sakut postitse kotiisi heti niiden ilmestyttyä vuoden 1996 ajan.
  38. Tilausmahdollisuus  on  tarjolla  vain  jäsenille.  Lisäksi  jäsenetuihin kuuluu
  39. äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
  40.  
  41. Janne Siren
  42.  
  43. {3--------------------------------------------------------------------------------
  44.  
  45. {8A2000 ja GOLEM SCSI
  46.  
  47. Arvoisa Sakun toimitus, toivoisin, että vastaisitte minun kiperään kysymykseeni.
  48. Koneeni on A2000A, KS 2.04, 1,5 Mt.
  49.  
  50. Hankin  vähän  aikaa  sitten  koneeseeni  Golemin SCSI (Kupke GmbH, mikä lie...)
  51. -ohjaimen   ja   kaverilta  Connerin  CFA340S-kiintolevyn.  Kiintolevyni  toimii
  52. moiteettomasti  kaverini  A3000:ssa,  mutta asennettuani sen Golemiin se leikkii
  53. kuollutta,   vaikka  minulla  on  Megabytestä  hommattu  Golemin  ohjelmisto  ja
  54. SCSI3.device.  Golemin  kiintolevyn alustus/osiointiohjelmasta ei ole hyötyä: se
  55. ei tunnista kiintolevystä muuta kuin että sen BLOCK SIZE on 512 ja osoite on 0.
  56.  
  57. WB:n  oma  HDToolBox väittää, että levytyyppi on UNKNOWN. Kun yritän tiedustella
  58. levyltä tietoja, HDTB väittää: "Drive does not support the SCSI inquiry command"
  59. (samaa  se väittää muittenkin levyjen kanssa). Syötin tiedot käsin, painoin "Low
  60. Level  Formatin" ja HDTB heitti: "Driver returned I/O error code -3". Onko vikaa
  61. kaapelissa,  ohjaimessa  vai  ajurissa  (scsi3.device 1989)? Ohjaimen ROM-piirit
  62. olen  kokeillut vaihtaa vastaaviin. Ei tulosta. Kokeilin ohjaimeni A3000:ssa. Ei
  63. tulosta. Ihan masentavaa! Auttakaa...
  64.  
  65. {2Toimitus:
  66.  
  67. Kertomasi  perusteella  uskoisin  vian  olevan  itse  ohjainkortissa  taikka sen
  68. ajureissa. Itselläni on aikoinaan ollut A2000:ssa samanlainen Golemin ohjain, ja
  69. sen  verran  jäi  mieleen,  ettei  se niitä parhaita ollut. Lähinnä Golem toimii
  70. hyvin  vanhempien  Quantumin  kiintolevyjen kanssa, jotka ovat SCSI-1-tyyppisiä.
  71. Myös  minulla  oli  Golemin  kanssa  samantyyppisiä  ongelmia,  esimerkiksi eräs
  72. Seagaten  levy ei suostunut toimimaan Golemin perässä lainkaan (sama ongelma; ei
  73. tunnista  levyä  lainkaan). Ongelmat voinevat johtua varsin pitkälle siitä, että
  74. tuo  Golem  on  ohjaimena varsin erikoinen. Siinä ei ole esimerkiksi SCSI-piiriä
  75. lainkaan, vaan SCSI on tehty TTL-logiikalla.
  76.  
  77. Vanhojen   ohjaimien   kanssa   voi  tulla  muitakin  ongelmia.  Olen  törmännyt
  78. esimerkiksi  kaverillani  sellaiseen  ongelmaan,  etteivät  A500:n SCSI-ohjaimet
  79. hyväksyneet lainkaan nykyaikaisia SCSI-2-kiintolevyjä. Sama ongelma ilmenee myös
  80. CD-ROM-asemien kanssa, nekään eivät toimi läheskään kaikissa SCSI-ohjaimissa.
  81.  
  82. Niinpä  neuvoisin  sinua  hankkimaan paremman ohjaimen, A2000:n SCSI-kortteja on
  83. kuitenkin  melko  edullisesti  saatavilla  käytettynä.  Laittamalla  ilmoituksia
  84. erilaisille  myyntipalstoille  voit etsiä esimerkiksi Commodoren A2090-ohjainta,
  85. joka  on aika lailla varmatoiminen niin kiintolevyjen kuin CD-asemienkin kanssa.
  86. A2090  on  lisäksi  DMA-pohjainen  ohjain,  mistä on se hyöty, ettei SCSI-väylän
  87. käyttö  kuormita  prosessoria  aivan  tukkoon  kuten esimerkiksi Golemissa. Myös
  88. muita  hyviä  ohjaimia  on  olemassa. Kannattaa ottaa hankinnassa pohjaksi, että
  89. ohjain täyttää vähintään SCSI-2-vaatimukset.
  90.  
  91. Esa Heikkinen
  92.  
  93. {3--------------------------------------------------------------------------------
  94.  
  95. {8FUTUROLOGISISTA SKENAARIOISTA
  96.  
  97. Haluan  korjata joitain väärinkäsityksiä, joita mielestäni Petri Keckman (Posti,
  98. Saku  #16) oli saanut tulkitessaan artikkeliani Futurologisia skenaarioita (Saku
  99. #15).   Oma  artikkelini  oli  pohdintaa  Heimo  Laukkasen  teknologiamyönteisen
  100. artikkelin  tiimoilta.  Pyrin  kirjoittamaan  lyhyesti,  sillä  keskustelu on jo
  101. useimmille lukijoille turhan vieras.
  102.  
  103. Ensimmäiseksi   haluan   kiittää   Petri   Keckmannia   palautteesta.   Arvostan
  104. rehellisesti hänen mielenkiintoisia näkökantojaan ja olen yllättynyt siitä, että
  105. joku  vaivautui  kirjoittamaan  palautetta  Sakuun,  kuten  artikkelini  lopussa
  106. pyysin.
  107.  
  108. Ja sitten itse korjauksiin. Petri Keckman väittää minun itseni sortuneen siihen,
  109. mistä  muita  ihmisiä syytän eli sanahelinään, kritiikittömyyteen ja teknologian
  110. vaikutusten  ylikorostamiseen.  Mielestäni  en  ole sortunut sanahelinään, sillä
  111. kuten  artikkelini alussa lupasin, oli melkein kaikkiin näkökulmiin sisällytetty
  112. lähdeviittaukset.  Tekstini  oli  siinä  mielessä lähes tieteellisen tarkastelun
  113. kestävää.  Selostin  mm.  professori Matti Sarmelan ajatuksia, joita hän sentään
  114. tutkii  työkseen  ja  joita  hän  on  varmasti ajatellut kadunmiestä syvemmältä.
  115. Kritiikkiä  löytyy  siis  käyttämiltäni lähteiltä, kuten myös minulta itseltäni.
  116. Vietin kirjastossa lukemattomia tunteja etsimässä luotettavaa tietoa aiheesta.
  117.  
  118. Teknologian  vaikutuksia  voi  harvoin  ylikorostaa  -  sehän  on mullistanut ja
  119. mullistaa  edelleen elämämme. Artikkelini tarkoitus oli tuoda esille teknologian
  120. mahdollisia  negatiivisia  vaikutuksia. Mutta kuten artikkelini lopussa totesin,
  121. ne  olivat vain ja ainoastaan provosoivaksi tarkoitettuja kauhuskenaarioita. Eli
  122. olen  Petri Keckmanin kanssa samaa mieltä asiasta, etteivät tietokoneet ole joko
  123. paratiisin- tai helvetinenkeleitä. On kuitenkin tärkeää, että kaikki mahdolliset
  124. vaihtoehdot  tulevat  esiin  -  totuus  on lopulta jossain niiden välimaastossa.
  125. Jollei   asioista  keskustella,  niin  lopputulos  voi  olla  huono.  Onneksemme
  126. demokratia parhaimmillaan löytää kultaisen keskitien.
  127.  
  128. Hyvää kevättä Keckmanille, Laukkaselle ja Sakun lukijoille toivoo
  129.  
  130. Timo Kämäräinen, JKL
  131.  
  132. {3--------------------------------------------------------------------------------
  133.  
  134.  
  135. Kommentoin  omalta  osaltani  viimeisimmissä  numeroissa  julkaistuja lukijoiden
  136. kirjoituksia.    Ensinnäkin,    marraskuun   numerossa   Petri   Keckman   ideoi
  137. tulostuspalvelua,  mutta  silloinen  päätoimittaja  ei (tietenkään) tehnyt muuta
  138. kuin  vastasi,  että  hyvä idea. Pitäisi joskus tehdäkin jotakin näiden ideoiden
  139. pohjalta.   Katsotaan,   josko   päädyn   tulostinhankinnassani   väritulostimen
  140. hankkimiseen  ja  perustan  sellaisen  tulostuspalvelun.  Tässähän  se  hoituisi
  141. samalla   tiedostopalvelun   kanssa,   ja   boksikin   on   olemassa  kuin  myös
  142. Internet-yhteys.
  143.  
  144. Edellisen   Sakun   Posti-palstalla   kysyttiin  ZoomWindowsista.  Se  kuulostaa
  145. ajettavalta  ohjelmalta,  joten  sen  sijoituksella  ei ole väliä, vaan se tulee
  146. suorittaa.  Kannattaa käyttää Run-komentoa siltä varalta, että ohjelmassa ei ole
  147. nk.  auto-detachia,  eli  se pitää prosessin itsellään. Muistan itse käyttäneeni
  148. joskus   aikoinaan   jotakin   ohjelmaa,   joka  sai  WB-ikkunat  avautumaan  ja
  149. sulkeutumaan sellaisella Zoom-efektillä. Ehkä kyseessä on juuri tämä ohjelma.
  150.  
  151. Petri  Keckmanin  juttuun  palatakseni yhdistyksen tukeminen on hyvä idea. Totta
  152. kai.  Itse  en  ole jäsenmaksua tälle vuodelle maksanut, ja viime vuonnakin tein
  153. sen  vahingossa. Eräs henkilö laittoi avustuksestani osan jäsenmaksuksi, vaikken
  154. sitä niin tarkoittanut. Tuen kuitenkin yhdistystä suoraan muutoin. Jäsenmaksujen
  155. maksaminenkin   on   nimenomaisesti   tukea   yhdistykselle  eikä  lehdelle.  Me
  156. toimittajat emme edelleenkään saa työstämme minkäänlaista korvausta. Jäsenmaksun
  157. maksaminen  lehden  takia  ei  ole  perusteltua,  koska  yhdistykselle ei lehden
  158. toimittamisesta koidu kuluja.
  159.  
  160. Lyhyt  kommentti tähän väliin siihen "Zu handen" -selaukseen. Minä olen erittäin
  161. kyllästynyt  lehtiin, joiden sivut ovat liimautuneet kiinni toisiinsa niin, että
  162. niiden  irrottamiseksi  joutuu  todella  tekemään  töitä! Toinen lyhyt kommentti
  163. kirjoittajien  nimien  laittamisesta hyperteksti-Sakun hakemistoon. Minä ehdotin
  164. sitä  Janne  Sirenille  jo  vuosi sitten, mutta hänen mielestään se ei näyttäisi
  165. hyvältä. Olen eri mieltä, ja ehkä uusi päätoimittaja muuttaa käytännön.
  166.  
  167. Mitä tulee artikkelien "alkukappaleeseen", minä olen aina kirjoittanut juttujeni
  168. alkuun pienen esittelyn, josta selviää, mitä artikkeli sisältää. Viestiverkoissa
  169. keskusteluun   osallistuminen   ei   minun   mielestäni  edellytä  minkäänlaista
  170. tietämystä tietokoneiden toiminnasta. Keskustelua voidaan aivan hyvin käydä ihan
  171. muista  asioista kuin tietokoneista, vaikka se onkin ylivoimaisesti yleisin aihe
  172. nykyään.
  173.  
  174. Boksin käyttäjäystävällisyydellä ei ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, onko se
  175. suosittu vai ei. Enemmän vaikuttavat sellaiset asiat kuin boksin sijainti ja se,
  176. paljonko  siellä  on  käyttäjiä. Uusia käyttäjiä tulee, kun on paljon käyttäjiä.
  177. Miten  ne  ensimmäiset käyttäjät sitten saa, on vielä minulle epäselvää. Boksien
  178. käyttöohjeiden  julkaiseminen  Sakussa  ei  ole  minusta hyvä idea. Jonkinlainen
  179. yleisluonteinen   ohjejuttu   voisi   olla   hyvä,  mutta  yksityiskohtaisia  ja
  180. boksikohtaisia  ohjeita ei voida julkaista. Esimerkiksi minun boksini käyttöohje
  181. on  yli  60  kilotavua  pitkä,  ja  siinä käsitellään kaikkea elokuvatietokannan
  182. käyttämisestä ohjelmakoodin kääntämiseen, jotka eivät varmasti monia kiinnosta.
  183.  
  184. "Kriittisellä  fanilla"  tuntuu  olevan  paljon epätietoisuutta asioista. Hän ei
  185. tunnu  tietävän,  mitä  ovat  loaderi  ja käyttöjärjestelmä. Sakussa ei ole omaa
  186. käyttöjärjestelmää.  HTML-projektin  etenemisestä  en  tiedä, mutta tuskin siitä
  187. mitään  tulee  ainakaan  moneen  vuoteen. Tuli Janne Sirenin vastauksissa muuten
  188. taas ilmi uusi nappula, Del, josta saa palettieditorin. Aiemminhan valitin sitä,
  189. ettei  Jump-toiminnosta  ole  kerrottu,  johon  Janne  vastasi, että onhan siitä
  190. kerrottu  helpissä,  mutta kun SIITÄ ei ole kerrottu missään. Ainakin minulle se
  191. oli ihan uusi asia, mutta eihän se välttämättä mitään tarkoita...
  192.  
  193. Janne Sirenin vastaus Resident-komennon käyttöön oli periaatteessa virheellinen.
  194. Ensinnäkin,  ei  ole  asianmukaista  muutella  komentojen  P-lippuja,  koska  ne
  195. kuvaavat  ohjelman  todellista  olemusta,  ja  jos  lippu  muutetaan, se ei enää
  196. tietenkään   pidä   paikkaansa.   Oikea   tapa   on   käyttää  Resident-komennon
  197. PURE-optiota.  Se  on kuitenkin vaarallista, koska ohjelma, jonka P-lippu ei ole
  198. asetettu,  ei  välttämättä  toimi ladattuna residentiksi. En ainakaan suosittele
  199. kahden  kopion  yhtäaikaista  ajamista,  koska  se  mitä todennäköisimmin kaataa
  200. koneen.
  201.  
  202. Sakussa olisi kyllä paljon tekemistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei se ole
  203. kovinkaan hyvä kokonaisuus, vaan jää pienemmäksi kuin osiensa summa. Esimerkkinä
  204. mainitsen  viime numerossa julkaistun artikkelin Applied Cryptography -kirjasta,
  205. jossa  asiaa  käsiteltiin  ihan uutena. Ainakin maininta olisi ollut paikallaan,
  206. että   asiaa   on  jo  käsitelty,  mutta  kirjoittaja  ei  todennäköisesti  sitä
  207. tiennytkään.  Viime  vuonna julkaistussa levynpakkausjutussa kuitenkin kirjoitin
  208. myös  salauksesta  XFH-järjestelmään  tehtyjen  salauskirjastojen  yhteydessä ja
  209. selvitin kryptografian alkeita ja mm. ECB-koodausta.
  210.  
  211. Valitettavasti  tämä  on  pitkälle  tätä,  ettei oikea käsi tiedä, mitä joku muu
  212. tekee.  Päätoimittajakaan  ei  ole  paljon  asialle  mitään tehnyt, vaikka hänen
  213. tehtävänsä  olisi  tietää,  mitä  lehdessä  on julkaistu ja sulauttaa se yhdeksi
  214. kokonaisuudeksi.  Kaiken  lisäksi  hän  lopetti  hommansa  ja  siirtyi  PC-lehti
  215. MikroBitin  palvelukseen  rahan  perässä,  mutta  kukapa periaatteidensa antaisi
  216. rahan  tiellä  seistä.  Vaikka  toisaalta  Janne  Sirenin periaatteet ovatkin jo
  217. tainneet  muuttua.  PC:hän  hänellä  nykyään onkin. Itse asiassa tämä saattaakin
  218. olla  hyvä  asia,  koska nyt meillä on uusi päätoimittaja ja asiat toivottavasti
  219. alkavat rullata vähän paremmin.
  220.  
  221. Sami Klemola
  222. Anjalankoski
  223.  
  224. {3--------------------------------------------------------------------------------
  225.  
  226. Saku pyrkii asiantuntijoiden avulla selvittämään ongelmasi ja vastaamaan palaut-
  227. teeseesi  Posti-palstan kautta. Voit lähetellä mielipiteitä ja kysymyksiäsi seu-
  228. raavaan  osoitteeseen  postitse.  Koordinaattorit voivat myös välittää saamaansa
  229. palautetta lehteen. 
  230.  
  231. Saku
  232. c/o Esa Heikkinen
  233. Vilhulantie 6 C 24
  234. 76850 Naarajärvi
  235.  
  236. BBS: 958 - 422 757 (klo 21-06)
  237. NMT: 9400 - 677 055
  238. Internet: oh4kju@sci.fi
  239.